Talviaisen Sanat, Sotkamo, Lönnrot

Jouhikyy kanelin poika,
Jouhi maassa juoksovassa;
Kuka sun kulosta nosti,
Kuka heinistä herätti?
Isäsikö vai emäsi
Vaiko valta vanhempasi?
Tulit honkahuoneeseen,
Petäjäiseen pesään,
Kutiskoon kuusiseen.
Heiniss' on sinun siasi,
Kujassa kulohin alla,
Alla heinän helpehitten.
Kullervo sotahan lähti,
Sylkytteli keihästään;
Keihäs katkesi kaheksi,
Neula vaskinen valahti,
Sehik sontahan solahti,
Luorissa luikerrehti.
Parven päällinen pipara,
Pahon oot tehnyt, kosk' oot pannut;

Paha sulle, paha mulle,
Paha meille kummallekki,
Kuin poika pahon teköö,
Lapsi arvosin asuu.
Tule työsi tuntemaan,
Pahasi parantamaan,
Kipehensi voitamaan
Ennenkun sanon emolle,
Valittelen vanhemmalle!
Sama suussasi suloa,
Mesi keitä kielessäsi,
Kulta suustasi kukista,
Mesimarja mielestänsi!
Juot viinana vihansi,
Olunna omat hyvänsi,
Mennä muunne muojueni
Alle ainoan napansa
Kultaseen kusettimeensa.
Veä päälle kultalemme,
Kultalumme luikahuta!