3 p. marrask. Puolipäivän aikaan menin vänrikki Ståhlbergin kanssa Pajakasta 1 ½ neljännestä Kuhmoniemelle, sieltä 2 neljännestä Häkkilään, sieltä yksin 2 neljännestä Tuhkiniemeen, sieltä ajoin 2½ Lammasperän kuudennusmiehelle. Kukaan ei vielä tänä syksynä ollut ajanut tämän jään yli, sillä se oli vasta 3 yötä vanha ja paukahteli vielä.

4 p. marrask. Iso Petri asu Kolvasjärvellä, Risto Kähköinen Vartiuksessa, molemmat muisteltavia miehiä. Vornan aikana kävivät he usein sotaa keskenään. Niin kerta Iso Petri uhkasi tappaa Riston ja vaati Kolvasjärveläisiä kanssaan. Sanottiin mitä sie aina sotia käyt ja meitäki rauhattuutat, anna rauhan olla rajalla. Ka jos ette tulle kaikki teiät tapan. Niin tuotihin sana Ristolle Petron aikoneen. Risto heti kokoo miehiä ja alottaa astua Kolvasjärvelle. Niin miehensä piilettää metsään, itse lähtee Petron luoksi. Tämä jousensa ja sano ka oma jalka surmaan vetää. Risto, elä ammu, anna rauha ja pakina maassa, asialla olen. Ka mitä pakisset, pakise. Niin mentihin ulos Petrolla jousi käessä. A paa pois jousesi, käy pakinalle. Viimmen Kolvasjoen sillan alle pani jousensa lähti Riston luoksi. Niin mentihin riiheen, siellä pakinat piteä. Sano Risto, mitä sie yhät käyt sotia, annan rauha ja pakina maassa, parempi rauhassa. Vastasi Petri ka sotia soan ajalla. Viittasi miehilleen Risto tullaan kehitetään riihi [epäs. sana]. Jo säikähti Petro. Pannaan nuoriin. Kolvasjärveläiset ei menneet takuuseen, jota vasten olisi irti laskettu. Kaksi poikoa vaativat isäänsä lunastamaan, ei mennyt kylä takuuseen, vaan vaati poikiaki sitomaan. Hyvä emo, hyvät pennut. Petron pelto leikattiin. A rahvas moan tarvitsee. Osmasalmelle tuotihin siottiin mäntyhyn, ammuttiin. Et eneä Ruotsin naisia.- -

5 p. marrask. Kuudennusmies Kähköisen luota Kesseliin, ensin ½ penikulmaa jalkaisin Maaliseen ja sieltä penikulma lisäksi reellä. Kaikkialla näkyi vielä viime perjantaina vietetyn Kekrin rääppeitä. Olut ei hyvää. Piiraita. Kala-, nauris- ja perunarokkaa kaikkialla. Joka paikassa oli hyvin kirjaalukevia, jonka vuoksi mukanani olevat runot olivat kovin tervetulleita. Muutamat paikat heitä erikoisesti miellyttävät, niin että he purskahtivat nauruun. Ja ihme, mikä yhdessä paikassa vaikuttaa, vaikuttaa toisessakin. Eikö niistä jo lauluja ole tehty (tytöistä, kut tupakkaa polttaa). Tuossa minua ruualle vaaittiin ja söinki niemen talossa, vaan sitä varsinaista ruoan aikaa ei kuitenkaan heittää saa. - Noita hutjakoita varsinainen mies 20 kymmentä jaksaisi. Kuuli herra sen Talonpoian otti, kysy paljonko sinä sanot varsinaisen miehen meiän soldakoita menettävän. Sanonpa mie 20. Soat vastaasi 20, koitappa. Empä mie olekkana varsinainen mies. Vaan kuitenki montako ottaisit sinä. Olko 8. - Jo katu, ei sillä yöllä nukuttanut, kun toisella päivällä 8:ta miestä vastustamaan piti. Meni laukkaan povarin, otti rommiryypyn ja sano anna minulle iso rautakanki lainaan. Ka sillä kun huimahutti, niin kerrassa 4 miestä kaatu, eipä enää herra toisia 4 päästäntkänä

6 p. marrask. Eilen vaelsin Kesselistä Kolvasjärvelle 3 penikulmaa mitä kehnoimmassa kelissä. Lunta oli puoli korttelia jauhona maassa, ja jalkaa luiskahdutti lakkaamatta. Asetuin Huotarin eli Marttinan luokse. Vähäistä varhemmin oli sieltä lähtenyt kuvainmaalari, joka oli asunut siellä 8 viikkoa. Hänen sanottiin maalanneen kuvia vanhan uskon mukaan, kun taas markkinoilla ostettavat olivat uuden uskon mukaisia.

7 p. marrask. Matkasimma eilen hevosella 15 virstaa Kolvasjärvestä Repolaan ei järveä, sillä jäät olivat tuiki kehnot, vaan maisin. Viiesti sitä kaauttiinki, viimeksi likapaikkaan pahimpahan. Repolan pappi oli poissa Roukkulassa, vaan ison tapasin. Hänellä on 3 poika, yksi Repolassa pappina, toinen Rukajärvessä, kolmas Paatanelle lukkarina. Tytär hänen on naitu Jyskyjärveen. Bogostat Repolasta lähtein ovat Liudajärvi [Lindu-järvi?].
Aunuksehen mennessä 130 Himolaan 40 Jänkäjärveen 33 Juustjärveen 20 Pyhäniemeen 12 Mäkeen 7 Niitsaareen 40 Dvortsaan 20 Suoju 15 Petroskoi
Poventsaan 115 Rukajärveen 110 Paataneen 30 Maanselkään 45 Poventsaan

8 p. marrask. Eilen minua kestitsivät Repolan pastori ja Törhönen 5 kupilla kahvia ja 9 kupilla teetä, kaikki aamupäivällä. Törhösen emäntä leipoi läskipiirakan evääksi. Iltapäivällä lähdin Marttinan kanssa Kolvasjärvellä. Ensin maantietä Salkolahden ohi, mutta sitten kahden lammen yli, joita ei kukaan vielä ollut ajanut tänä syksynä. Toinen varsinkin oli kovin heikkoa, niin että jää paukahteli melkein liiaksikin. Vahvempaa oli toinen Ruunajun talon alla. Illalla sain häkää joko saunassaa tai pirtissä.

9 p. marrask. Eilen tulin Kolvasjärveltä Kesseliin penikulman hevosella ja sitten 2 penikulmaa 1½ korttelia paksussa lumessa astuen. - - - Kätevä = käsillinen = tekiä. Eräs, -ään = muuan = moniahta. Kolvas, Osma, Leppälampi, 2 Jyrkät, Mamuntia, josta veet juoksevat kahtia, Rajasuo ja kivet, Koivukoski, Ruotsijärvet 3., Kesseli.
10 p. marrask. Eilisen aamupäivän vietin Kesselissä, missä oli varsin hauskaa nähdä väki pitämässä jumalanpalvelusta istuen pitkässä rivissä päätypenkillä, jokainen yhtyi oikein kauniiseen lauluun virsikirja kädessä. Ainoa epämiellyttävä tässä kauniissa taulussa oli venäläinen oppaani, joka oli saanut muutaman ryypyn liikaa ja välillä pyrki hoilaamaan. - - - Iltapäivällä kuljin puoli penikulmaa Korkiavaaraan, missä vanhalta, sokealta ukolta kirjoitin muutaman runonpätkän. Sinne jäin yöksi.

11 p. marrask. Eilen kävin Korkiavaarasta ½ penikulmaa Selkävaaraan ja sieltä ajoin neljänneksen Maliseen, josta hevosella ½ p. Lammasperään ja 1½ Kuhmoniemelle. Ajoin taas aluksi Lammasselkää pitkin.

12 p. marrask. Aamupäivä vänrikki Ståhlbergilla, joka myös aamupäivällä tuli Pajakkaan, missä pelattiin korttia iltaan asti.